Suomessa seisoo käyttämättömänä valtava määrä metsää, koska kuolinpesän osakkaat eivät saa tehtyä päätöksiä. Tämä päätöksenteon lukkiutuminen jarruttaa sekä osakkaiden taloudellista hyötyä että metsien kestävää hoitoa.
Yllättävän suuri ongelma
Suomessa on noin 50 000 jakamatonta kuolinpesää, joiden hallussa on arviolta 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää. Kun metsät jäävät hoitamatta, osakkaiden taloudelliset mahdollisuudet supistuvat, metsän kasvu hidastuu ja vaikutukset heijastuvat viime kädessä paitsi yksittäiseen kuolinpesän osakkaaseen, niin koko kansantalouteen. Kyse ei siis ole vain yksittäisten perikuntien asiasta, vaan laajasta yhteiskunnallisesta haasteesta.
Kuolinpesien jakamattomuuden taustalla on usein erimielisyyksiä tai passiivisuutta. Näkemykset metsän tulevaisuudesta voivat erota, tai yksinkertaisesti motivaatiota asioiden hoitoon ei löydy. Jo yhden osakkaan haluttomuus toimia pysäyttää metsän hoidon ja hyödyntämisen kokonaan, sillä kuolinpesässä päätöksenteko edellyttää kaikkien osakkaiden yksimielisyyttä.
Metsäomaisuuden hallinta kuolinpesässä
Vaikka mikään ei estä harjoittamasta aktiivista metsätaloutta kuolinpesän kautta, tulisi tämän olla vain väliaikainen ratkaisu. Ajan kuluessa ja osakkaiden menehtyessä kuolinpesän hallinta muuttuu vääjäämättä monimutkaisemmaksi. Tällöin syntyy tilanne, jossa kuolinpesän sisällä on toisia kuolinpesiä. Mitä enemmän kuolinpesässä on osakkaita, sitä suurempi riski on, että päätöksenteko jumiutuu passiivisuuden tai osakkaiden erilaisten intressien takia.
Kuolinpesän purkaminen
Kuolinpesä purkautuu, kun pesän omaisuus on jaettu. Mikäli kuolinpesän osakkaat ovat aktiivisia kannattaa jakaminen tehdä mahdollisimman nopeasti, jolloin vältetään edellä mainitut haasteet. Metsäomaisuuden jako kuolinpesästä voidaan tehdä suhteessa kuolinpesänomistuksiin, jolloin yhteisomistus jatkuu metsäyhtymänä. Tämä on verotuksellisesti tehokkaampi omistusmuoto kuin kuolinpesä, mutta se ei poista sinänsä yhteisomistuksen haasteita. Myös metsäyhtymässä päätöksenteko edellyttää yksimielisyyttä.
Usein monilla kuolinpesän osakkailla ei ole tosiasiallista kiinnostusta metsänhoitoon. Tällöin on järkevää harkita muita vaihtoehtoja kuin metsäyhtymää. Yksi kuolinpesän osakas voi ostaa muiden metsäosuudet itselleen tai metsä voidaan myydä ulkopuoliselle taholle. Usein tilan myynti voi olla järkevin vaihtoehto, tällöin kukin kuolinpesän osakas voi tehdä omaisuudellaan niin kuin parhaaksi näkee.
Varmuus oikeasta hintatasosta saadaan metsän arvioinnin ja markkinahintatason tuntevan välittäjän kautta, julkisesti myymällä. Julkisesti myydyistä metsätiloista on maksettu keskimäärin noin 19 % enemmän, kuin metsätiloista, jotka eivät ole olleet julkisessa myynnissä. Mikäli kuolinpesällä on halukkuutta jatkaa metsänomistamista vaivattomasti, mutta vakaasta ja verovapaasta ylijäämästä nauttien, voi ratkaisu löytyä myös yhteismetsästä, joka kasvattaa suosiotaan omistusmuotona.
Varautuminen perintötilanteisiin
Metsätilan siirto perillisille voidaan tehdä myös metsänomistajan elinaikana. Tällöin omaisuuden siirto voidaan suunnitella tehokkaasti ja vältetään paremmin mahdolliset erimielisyydet. Mikäli perilliset eivät ole kiinnostuneet metsänhoidosta, voi tällöinkin olla hyvä idea myydä metsä jo elinaikana. Rahavarojen jako perintötilanteessa on tällöin yksinkertaista. Lisäksi rahavaroja voi siirtää verotehokkaasti osin jo perinnönjättäjän ollessa vielä elossa.
Perinnönjättäjä voi tehdä myös testamentin, missä määrää metsäomaisuuden tietylle taholle. Tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon muut perilliset, jotta he saisivat muuta omaisuutta vastaavan määrän. Lisäksi edunvalvontavaltuutus on hyvä laatia, riippumatta siitä omistaako metsää vai ei. Edunvalvontavaltuutuksella jokainen voi varmistua siitä, että omia asioita hoitaa jokin luotettu taho, kun oma jaksaminen ei siihen enää riitä.
Haastavien asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Omalla Maalla LKV:n yhteistyökumppani, Asianajotoimisto Keloneva hoitaa kuolinpesien asiat rautaisella ammattitaidolla. Omalla Maalla LKV:n omistautuminen metsätilojen arvonmääritykseen ja myyntiprosessiin, sekä asianajotoimiston juridinen ja ihmisläheinen osaaminen auttavat pääsemään haluttuun, verotehokkaaseen ja oikeudenmukaiseen lopputulokseen.