Metsäkiinteistöihin sijoittaminen tuo suojaa inflaatiota vastaan.
Markkinahintaindeksi kertoo vahvasta hinnannoususta
Suomen Sijoitusmetsien tuore selvitys osoittaa, että metsäkiinteistöjen kiihtynyt kasvu 2000-luvulla on ollut erinomainen suoja inflaatiota vastaan. Myös puun hinta, sekä tukki- että kuitupuun, on noussut inflaatiota nopeammin. Tukkipuu koko selvityksen alaisena aikana, kuitupuu taas viimeisen kymmenen vuoden ajan.
Tulevaisuutta voi olla vaikeaa ennustaa siinä, millaisen suojan metsäkiinteistösijoittaminen antaa inflaatiota vastaan, mutta selvitys vuosien 1995-2022 sijoituksista antaa varmaa tietoa.
”Metsämaan hintakehitys nousi vakaasti vuoteen 2019 asti, jonka jälkeen keskimääräisten hehtaarihintojen kasvu kiihtyi selkeästi. Vuodesta 1995 metsämaan hinta on noussut yhteensä 215 prosenttia eli keskimäärin 4,3 prosenttia vuodessa”, Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen kertoo.
Viime vuosina hintatason nousu metsäkiinteistöillä on ollut poikkeuksellisen voimakasta
Metsäkiinteistöjen hehtaarihinnat ovat nousseet vuosina 1995-2022 reaalisesti 160 prosenttia, kun hintojen kehityksestä poistetaan inflaation vaikutus. Vuositasolla se vastaa keskimäärin 2,7 prosentin kasvua.
Erityisen voimakasta metsäkiinteistöjen hintatason on ollut tarkastelujakson lopussa. Viimeisin reaalinen vuosimuutos vuodesta 2021 vuoteen 2022 oli 6,8 prosenttia.
Viitanen avaa tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa, mitkä seikat vaikuttavat ajantasaiseen Suomen Sijoitusmetsien laatimaan metsämarkkinan markkinahintaindeksiin vuodelle 2023. Tuoreimmassa tarkastelussa indeksi näyttää seitsemän prosentin hinnannousua vuositasolla.
Tukki piti pintansa kuitua paremmin Maanmittauslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan
Nimellisesti kantohintataso nousi tarkastelujaksolla 68 prosenttia eli keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa. Inflaatiokorjattuna hintataso nousi 12 prosenttia eli 0,3 prosenttia vuodessa. Inflaation kiihdyttyä vuoden 2022 kantohintojen kehitys oli jo 2,4 prosenttia negatiivista.
Kun keskimääräisen kantohintakehityksen jakaa tukki- ja kuitupuun kesken, eroja puutavaralajien välillä löytyy.
Tukkipuun hintakehitys oli selvästi parempaa. Tukin hinta nousi nimellisesti 87 prosenttia eli 2,3 prosenttia vuodessa. Tukin hintakehitys oli koko jaksolla myös reaalisesti positiivista, kun taas yhdistetty mänty-, kuusi- ja koivukuitupuun hintakehitys oli inflaatiota nopeampaa vain viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Selvityksessä verrattiin myös puun hintakehitystä ja inflaatiota.
Raakapuun hintaa kuvaavat kantohinnat ja kuluttajahintaindeksi nousivat tarkastelujaksolla melko tasaisesti suhteessa toisiinsa. Kantohinnat vaihtelivat vuosittain metsäkiinteistöjen hintoja enemmän.
Kesäaika on vilkkaampaa metsäkiinteistömarkkinoilla
Hiljaisinta aikaa metsäkiinteistömarkkinoilla on perinteisesti vuoden ensimmäinen neljännes. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa tiloja tuli myyntiin eniten maaliskuussa. Vuosineljänneksen aikana tiloja tuli myyntiin enemmän kuin samalla ajanjaksolla vuosina 2021 tai 2022, mutta vähemmän kuin vuonna 2020.
Verrattuna esimerkiksi asuntomarkkinoihin, metsäkiinteistömarkkinoilla tunnelma on selvästi rauhallisempi. Metsämarkkinoilla ei ole nähty samankaltaista shokkia kysynnässä ja hintatasossa.
”Metsäkiinteistömarkkina on päässyt paljon helpommalla. Alkukesä on metsätilamarkkinoilla perinteisesti vilkasta aikaa. Nyt olemme odotamme mielenkiinnolla, miten kauppa alkaa käymään ja millä hinnalla”, Viitanen kertoo.
