Miten käytän metsänmittausvälineitä? Metsäsijoituskoulu, Osa 21

Metsänmittausvälineiden käyttö ei ole itsessään vaikeaa, mutta niiden oikea ja huolellinen käyttö on tärkeää luotettavien tulosten saavuttamiseksi. Kun mittaukset tehdään rauhallisesti ja tarkasti, saadaan mahdollisimman luotettava arvio puuston määrästä ja metsän tilasta. Tämä mahdollistaa harkittujen ja tietoon perustuvien päätösten tekemisen esimerkiksi metsänhoidon, hakkuusuunnittelun ja metsän arvon arvioinnin tueksi.

Rinnankorkeusläpimitan mittaus

Rinnankorkeusläpimitta tarkoittaa puun läpimittaa 1,3 metrin korkeudelta.

Rinnankorkeusläpimitan mittaamiseen käytetään yleensä tallmeteriä, mittasaksia tai kaulainta. Tallmeter on mittanauha, jonka asteikko näyttää suoraan puun läpimitan (Kuva 1). Mittaus tehdään asettamalla mittanauha puun ympäri 1,3 metrin korkeudelle, jolloin asteikolta voidaan lukea suoraan puun läpimitta

Mittasaksilla mittaus tehdään asettamalla sakset puun ympärille 1,3 metrin korkeudelle. Kun sakset suljetaan runkoa vasten, mitta-asteikko näyttää puun läpimitan. Kaulain puolestaan asetetaan puuta vasten rinnankorkeudelle, jolloin siitä voidaan lukea puun läpimitta.

Rinnankorkeuden mittaamisessa tulee varmistaa, että mittaväline on suorassa eikä vinossa, sillä vino mittaus voi näyttää todellista suuremman läpimitan.

Pohjapinta-alan mittaus

Pohjapinta-alaa mitataan relaskoopilla, joka on metsänmittausväline metsikön pohjapinta-alan arviointiin. Pohjapinta-alalla tarkoitetaan puiden runkojen poikkileikkauspinta-alojen summaa neliömetreinä hehtaaria kohden. Relaskoopin toiminta perustuu geometriaan, minkä vuoksi läpimitaltaan paksumpi puu lasketaan mukaan mittaukseen kauempaa kuin ohuempi puu.

Relaskoopissa käytettävä hahlo valitaan varren pituuden mukaan. Kun varren pituus muuttuu, tulee käyttää siihen sopivaa hahlokokoa, jotta mittaustulos on oikea. Yleisimmät relaskoopit ovat ketjurelaskooppi ja varsirelaskooppi. Ketjurelaskoopissa tähtäimeksi valitaan kapein aukko, kun taas varsirelaskoopissa käytetään leveämpää hahloa.

Mittauksessa relaskooppia pidetään silmän korkeudella siten, että varsi on silmän alla. Hahlon läpi ”tähdätään” puun runkoa rinnankorkeudelle eli 1,3 metrin korkeudelle. Mittauksen aikana pyörähdetään paikallaan 360 astetta ja tarkastellaan kaikki ympärillä olevat puut kuvan mukaisesti.

Jos puun runko näyttää relaskoopin hahlon eli mittausaukon väliä leveämmältä, puu lasketaan mukaan mittaukseen (Kuva 2). Jos runko jää hahlon leveyttä kapeammaksi, puuta ei lasketa mukaan. Mikäli runko on täsmälleen saman levyinen kuin hahlo, kyseessä on niin sanottu tasapuu, jolloin yleensä joka toinen tasapuu lasketaan mukaan.

Mukaan laskettujen puiden määrä kuvaa metsikön pohjapinta-alaa neliömetreinä hehtaarilla.

Puun pituuden mittaus

Puuston pituutta mitataan pääasiassa kahdella eri työkalulla: hypsometrillä tai puun pituuden mittaukseen tarkoitetulla digitaalisella etäisyysmittarilla.

Hypsometri on optinen kulmamittalaite, jolla mitataan puiden pituutta. Mittaus perustuu trigonometriaan, jossa puun korkeus määritetään etäisyyden ja katselukulmien avulla.

Mittaus aloitetaan menemällä esimerkiksi 15 tai 20 metrin päähän puusta. Tämän jälkeen hypsometristä valitaan samaa etäisyyttä vastaava mitta-asteikko. Mitta-asteikon voi tarkistaa kallistamalla hypsometriä voimakkaasti ylöspäin, jolloin asteikon alareunassa näkyy, onko käytössä esimerkiksi 15 m vai 20 m asteikko.

Hypsometriä käytettäessä katsotaan laitteen prisman läpi molemmat silmät auki siten, että toinen silmä näkee asteikon ja toinen puun. Mittauksen aikana hypsometrillä tähdätään puun latvaan, jolloin mitta-asteikolta voidaan lukea puun pituus (Kuva 3).

Jos mittaaja ja puun tyvi ovat samalla korkeustasolla, mittaus voidaan yleensä tehdä pelkästään tähtäämällä puun latvaan ja lukemalla latvalukema asteikolta.

Jos puu sijaitsee rinteessä tai muuten eri korkeustasolla kuin mittaaja, mittaus tehdään tähtäämällä ensin puun latvaan ja sen jälkeen puun tyveen maanpinnan tasolle. Latva- ja tyvilukemien perusteella puun kokonaiskorkeus saadaan laskemalla lukemat yhteen tai vähentämällä ne toisistaan riippuen siitä, millä puolella nollatasoa lukemat sijaitsevat.

Puiden mittaukseen tarkoitelulla digitaalisella etäisyysmittarilla voidaan mitata sekä etäisyyksiä että puun korkeutta laserin avulla. Puun korkeuden mittaus voidaan tehdä mitta- tai 3-pistemittauksena.

2- pistemittauksessa mittaus aloitetaan tähtäämällä laserilla puun latvaan ja painamalla mittauspainiketta. Tämän jälkeen laser suunnataan puun tyveen ja mittauspainiketta painetaan uudelleen. Mittari mittaa automaattisesti etäisyydet ja kulmat latvaan sekä tyveen ja laskee niiden perusteella puun kokonaiskorkeuden. Tämä mittaustapa sopii parhaiten tasaiseen maastoon, jossa mittaaja ja puun tyvi ovat samalla korkeudella.

3-pistemittauksessa mittaus aloitetaan osoittamalla laserilla kohtaan rungossa, joka on samalla korkeudella kuin mittaajan silmätaso. Tämän jälkeen laser suunnataan puun latvaan ja lopuksi puun tyveen. Mittari käyttää kaikkia kolmea mittauspistettä korkeuserojen laskemiseen, minkä vuoksi mittaus on tarkempi erityisesti rinteessä ja epätasaisessa maastossa.

Etäisyysmittarilla voidaan lisäksi mitata tarkasti erilaisia etäisyyksiä maastossa, kuten välimatka puuhun, rakennukseen tai muuhun kohteeseen. Hyvissä olosuhteissa mittauksessa voidaan päästä jopa noin 10 senttimetrin tarkkuuteen.

Taimikoiden ja maanmuokkausjälkien tiheyden mittaus

Taimikoiden tiheyttä tai maanmuokkausjälkiä laskettaessa voidaan käyttää esimerkiksi 3, 4 tai 5 metrin keppiä tai vapaa koealan säteen määrittämiseen. Mittaaja seisoo koealan keskellä ja pyöräyttää kepin täyden ympyrän säteellä laskien ympyrän sisältä kaikki kasvatuskelpoiset taimet tai viljelykelpoiset maanmuokkausjäljet (Kuva 4).

Hehtaarissa on 10 000 m², joten koealan tulos voidaan muuntaa tainta/hehtaari- tai muokkausjälkeä/hehtaarimääräksi kertomalla tulos sopivalla kertoimella.

3 m keppi → koeala noin 28 m² → kerroin noin 357

4 m keppi → koeala noin 50 m² → kerroin 200

5 m keppi → koeala noin 79 m² → kerroin noin 127

Esimerkiksi 4 metrin kepillä mitattaessa 9 kasvatuskelpoista tainta tai muokkausjälkeä koealalla tarkoittaa noin 1 800 kappaletta hehtaarilla. Luotettavan keskiarvon saamiseksi mittaus kannattaa tehdä useita kertoja eri puolilla kuviota edustavista kohdista.

Maannoksen havainnointi

Maannosta voidaan havainnoida maakairalla siten, että maakaira painetaan maahan edustavaan kohtaan ja sitä kierretään maahan painamisen jälkeen. Tämän jälkeen maakaira nostetaan ylös, jolloin kairan sisään jää maata eri maakerroksista (Kuva 5).  Näytteestä voidaan tarkastella maannoksen rakennetta sekä esimerkiksi turpeen paksuutta, kivennäismaata ja eri maakerrosten syvyyksiä.

Kivisyyden mittaus

Kivisyyttä voidaan mitata käyttämällä esimerkiksi maakairaa, kivisyysrassia tai harjaterästä. Mittaus tehdään painamalla mittavälinettä maahan useita kertoja tasaisin välein koealalla. Jos mittaväline osuu kiveen ennen ennalta määritettyä syvyyttä, painallus merkitään kiviosumaksi. Ennalta määritelty syvyys voi olla esimerkiksi pintamaan paksuus, kuten 20 senttimetriä.

Lopuksi lasketaan, kuinka suuri osuus kaikista painalluksista osui kiveen, jolloin saadaan arvio maan kivisyysprosentista.

Kivisyysprosentti voidaan laskea seuraavasti:

Kivisyysprosentti = (kiveen osuneet painallukset / kaikki painallukset) × 100

Vinkkejä metsänmittaajille

• Voit selvittää, mikä kohta omassa kehossasi vastaa 1,3 metrin korkeutta. Tämä auttaa hahmottamaan rinnankorkeusläpimitan korkeuden metsässä.

• Varmista, että mittaat puun läpimitan suorassa. Jos mitta on vinossa, lukema voi näyttää todellista suuremmalta.
• Talvella tulee ottaa huomioon lumen syvyys, sillä se vaikuttaa mittaajan korkeusasemaan.

• Puun pituutta mitattaessa huomioi oma korkeustasosi suhteessa puuhun, erityisesti rinteessä ja epätasaisessa maastossa.
• Opettele alusta alkaen arvioimaan mittaussuureita ennen varsinaista mittausta, kuten puun pituutta, rinnankorkeusläpimittaa, pohjapinta-alaa ja taimikoiden tiheyttä. Varmista arvio mittauksella. Muutaman sadan mittauksen jälkeen arviointikyky paranee merkittävästi.

---